Hyvinkään kaupunki

Uudellamaalla sijaitseva Hyvinkään kaupunki tarjoaa luonnonläheisyyttä, arkkitehtuuria ja viihtyisiä asuinalueita. Tutustumisen arvoisia kohteita ovat keskustan kolmion muotoinen kirkko, Sveitsin puisto ja Suomen rautatiemuseo. Myös kaupungin urheilutarjonta on monipuolista.

Tietoa Hyvinkään kaupungista

Perustettu	1960
Väestö	43 904 asukasta	(31.12.2006)
Pinta-ala	336,79 km2
Maapinta-ala	322,69 km2
Vesipinta-ala	14,10 km2	(sisävesiä)
Asukastiheys	130 asukasta/km2

Tuloveroprosentti	18,50 %	(v. 2007)
Yleinen kiinteistöveroprosentti	0,85 %	(v. 2007)

Kaupunginjohtaja	Raimo Lahti
Kotisivut	www.hyvinkaa.fi
Sähköposti	hyvinkaa@hyvinkaa.fi

Hyvinkään sijainti

Lääni	Etelä-Suomen lääni
Maakunta	Uudenmaan maakunta

Hyvinkään historia

Keskusta muodostuu radan varteen

Hyvinkään kaupunki on rakennettu jääkauden aikaansaaman reunamuodostelman päälle. 1500-luvulta alkaen paikkakunnalla oli kestikievari nykyisen Hyvinkäänkylän alueella, ja samalla seudulla olivat myös ensimmäiset veroluetteloihin merkityt talot.

Helsingistä Hämeenlinnaan kulkeva Suomen ensimmäinen rautatie määräsi Hyvinkään keskustan sijainnin. Radan rakennustyöt alkoivat Hyvinkään kohdalla vuonna 1857. Vuonna 1862 avatun rautatien asemista on alkuperäisessä käytössään Hyvinkään asemarakennuksen lisäksi vain Järvenpään asema. Hyvinkään asemarakennuksessa tarjottiin rautatien vihkiäisjunan kutsuvieraille ruokaa ja kahvia, ja tapausta pidetään rautatieravintolan ensiesiintymisenä Suomessa.

Arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelema asemarakennus vuodelta 1861 on nykyään Hyvinkään keskustan vanhin julkinen rakennus. Asemarakennuksen keskiosa on alkuperäinen, molemmat päädyt valmistuivat laajennuksen yhteydessä 1890-luvun alussa.

Parantola ja tekstiiliteollisuus muokkaavat arkea

Hyvinkään puhdas männyntuoksuinen ilma tuli tunnetuksi jo 1880-luvulla, kun helsinkiläiset lääkärit lähettivät potilaitaan Hyvinkään Sanatoorioon toipumaan erilaisista sairauksista. Terveellisen havumetsäilman lisäksi potilaille tarjottiin erilaisia parantavia kylpyjä ja hoitomuotoja. Hyvinkään Sanatoorio oli maamme ensimmäinen muille kuin keuhkotautisille tarkoitettu hoito- ja lepopaikka.

Arkkitehti Lars Sonck suunnitteli parantolalle kaksitornisen jugendlinnan uudeksi päärakennukseksi vuonna 1906. Parantolan kivilinnasta tuhoutui yli puolet talvisodan pommituksissa. Samalla päättyi laitoksen toiminta, joka oli tuonut hohtoa ja salaperäisyyttä teollisuusyhdyskunnan arkeen.

Vuonna 1892 Hyvinkäälle perustettiin villatehdas. Aluksi villateollisuus antoi toimeentulon vain kymmenelle työntekijälle, mutta sittemmin kutomateollisuus edisti voimakkaasti Hyvinkään kasvua ja kehitystä. Tämän symbolina nykyisessä Hyvinkään kaupungin vaakunassakin kuvataan kolmea kudonnassa käytettävää sukkulaa, vaikka tekstiiliteollisuus sittemmin onkin hiipunut.

Taiteilijoiden kaupunki

Olennainen osa Hyvinkään historiaa ovat paikkakunnalla työskennelleet kuvataiteilijat. Vuosisadan alkupuolen tunnetuimmista taidemaalareista asui ja työskenteli Hyvinkäällä Helene Schjerfbeck, Tyko Sallinen, Jalmari Ruokokoski, Anton Lindforss ja Yrjö Saarinen. Modernin kuvanveiston uranuurtaja, professori Terho Sakki teki elämäntyönsä Hyvinkäällä.

Hausjärven ja Nurmijärven kuntien kesken jaettu Hyvinkään alue itsenäistyi omaksi kunnakseen vuonna 1917. Hyvinkään kauppala erkaantui maalaiskunnasta 1926. Kauppala sai kaupunkioikeudet vuonna 1960, ja 1969 maalaiskunta ja kaupunki yhdistyivät Hyvinkään kaupungiksi.